Ekan kerran ulkona Leimu meni maahan! Ei kyllä ois millään halunnu, mutta makupalaa teki liikaa mieli ja pakko oli mennä maahan. Takapihan niityllä on nyt sitten iso kuoppa. Annoin Leimun kaivaa sinne kuopan, koska ei se mikään hoidettu nurmikaan ole. Se ois varmaan kaivanu sitä monta tuntia, mutta mamma ei enää jaksanu katella, joten sitten Leimun piti lopettaa kuopan kaivaminen. Tiinan valkoisen tohvelin pohjassa on jo iso reikä. ;) Ja äsken se oli tuolla ulkona mukana, niin yllättäen sen väri ei enää ole valkoinen vaan mustanruskea.

Leimu on koko ajan parantanut hihnassa kävelemistään, ja välillä jopa tuntuu, että se osaa siinä kävellä. Kiskominen ja pysähtyminen on vähentynyt jo todella paljon. Huomenna Leimu pääsee jälleen junaan. ;) Mutta se on jo niin kokenut matkustaja, että eiköhän matka mene ihan hyvin. Ulkoilemassa olen taas käyttänyt pantaa, mutta huomenna pitää laittaa valjaat, kun lähetään asemalle.

Leimu kyllä tuo sisälle ihan älyttömästi kuraa, vaikka pyyhe on eteisessä, jolla kuivaan sen. Mutta sitä vaan tulee siitäkin huolimatta.